Call us on 44 7700 900693

Etusivu » Blog » Suomen jazzhistoria

Suomen jazzhistoria

Suomalaista musiikkiin on vaikuttanut karjalan perinteinen melodiat ja kansanmusiikki on Suomessa viime vuosien aikana toipunut. Suomessa on myös erittäin aktiivinen klassisen musiikin kannatus ja tänä päivänä Suomessa on myös valikoiva pop-, rock- ja jazzmuusikoita ja musiikkia. Kun suomalainen heavy metal -bändi Lordi voitti euroviisulaulukilpailun vuonna 2006, Helsinki metal -bändi Lordi voitti euroviisulaulukilpailun vuonna 2006, Helsinki areena oli ylpeä saadessaan järjestää kilpailut seuraavana vuonna.

Varhaishistoria

Suomessa Jazz on selkeästi suosiossa. 1800-luvulla saksalaisten marssien ja venäläisten melankolisten valssien vaikutus aiheutti suomalaisille muusikoille ongelmia jazzin rytmien ymmärtämisessä. Vasta vuonna 1926, jolloin amerikkalainen bändi saapui Helsinkiin Andania laivalla, suomalaiset muusikot kykenivät kuuntelemaan tuttuja sointuja nopeammassa tempossa. Suomen ensimmäisiin jazzmusiikkia äänittäneisiin nimiin kuuluu mm. pasunisti Klaus Salmi ja hänen Ramblers -orkesteri, Eugen Malmstén, Toivo Kärki ja Ossi Aalto. Harmonikkajazz oli myös erittäin suosittua Suomessa 1920-luvulla, jolloin Dallapé bändistä tuli erittäin suosittu soittaen fokstrottia harmonikalla, banjolla tai viululla ja rummuilla ja myöhemmin lisäten saksofonin. Harmonikkajazz palasi suosioon 1960 -luvulla ja sai nimen humppa.

Varhaishistoria

Jazzrytmit

Vuonna 1934 perustettiin jazz-lehti Jazzrytmit, jota julkaistaan ​​edelleen. Vasta vuonna 1949, jolloin Louis Armstrong tuli Helsinkiin, jazz todella nousi suosioon. Sodan jälkeen ulkomaiset radioasemat nousivat suosioon nuorten keskuudessa monissa maissa, ja jazz-levyistä yleistyivät laajemmin
 Ruotsin kautta. Aivan kuten muissa maissa, monet seurasivat perinteistä jazzmusiikkia, kun taas toiset tarttuivat swingiin tai bebopiin.

50- 60- ja 70 -luvut suomen Jazzhistoriassa

Kaksi 1950 -luvulta peräisin olevaa nimeä ovat erityisen tunnettuja: altto saxofonin soittaja Antero Stenberg ja pianisti Teuvo Suojärvi, ja muita soittajia tuli tunnetuksi jazzkilpailuiden kautta. 1960- ja 1970-luvuilla enemmän jazzmuusikoita ilmaantui, jotka soittivat jazzia kansainvälisellä tasolla. Tämän lisäksi enemmän jazzmuusikoita vieraili Suomessa ja suomalainen jazzliitto perustettiin. Vuonna 1965 julkaistiin albumi The Modern Sound Of Finland, jolla esiintyi Esa Pethman. Esa Pethmanin julkiset viranomaiset palkitsivat jazzia rahallisilla palkinnoilla yhä enemmän 1970 -luvulta lähtien. Myös musiikkikoulutus alkoi tunnistaa jazzin yhä enemmän. Oulunkylä pop / jazz -instituutti tarjoaa kursseja ja kesäleirejä, samoin kuin Sibelius akatemia. Pori jazz -festivaali on suomen suosituin jazz festivaali, joka on järjestetty joka vuosi vuodesta 1966 asti.

50- 60- ja 70 -luvut suomen Jazzhistoriassa

Jazzpaikat

On kuitenkin sanottava, että jazzin esiintymispaikat ovat olleet vähäisiä ja kaukana toisistaan,vaikka Helsingin ravintola Groovy oli keskeinen jazzpaikka vuodesta 1977 lähtien. Vuonna 1975 perustettiin UMO -jazzorkesteri, joka on ollut merkittävä näyte suomalaisten jazzmuusikkojen kehittämisestä ja edistämisestä.

Jazzin hidas nousu Suomessa

Viime vuosina suuria jazzyhtyeitä on noussut Suomessa ja niitä on maassa nyt noin viisikymmentä. Jazz- levyjen tuotanto Suomessa on ollut jonkin verran rajallista, ja myös jazzkirjallisuuden käännöksiä suomeksi on ilmaantunut hitaasti, vaikka enemmän kirjoja on alettu tuottamaan. Jazzliitto pyrkii edelleen edistämään jazzia luentojen, konserttien, jam-istuntojen ja Yrjö palkinnon kautta, joka nimetään vuoden jazzmuusikolle joka vuosi. Nykypäivänä soittavia bändejä, joihin kannattaa tutustua, ovat Five Corners Quintet, the Teddy Rok Seven, heidän omalla lähestymistavallaan Nujazziin, sekä pianisti Iiro Santala, jonka soolo Outreach -festivaalilla 2010 on varsinkin kuulemisen arvoinen. Jos haluat kuunnella ja katsella Iiro Santalan esityksen kyseisellä festivaalilla, voit löytää sen YouTubesta.

Jazzin hidas nousu Suomessa

Oletko itse jazzin ystävä? Tulisiko sinun mielestäsi suomessa olla enemmän jazz live-musiikkiesityksiä? Kenties muutama jazz baari tai ravintola lisää maassamme oli si tervetullut kohtauspaikka. Jazz on musiikkityyli, josta voi nauttia ja jota voi arvostaa kaiken ikäisenä. Jazz ainakin kuuluu minun suosikki musiikkityyleihin.