Call us on 44 7700 900693

Etusivu » Blog » Suomen kansanmusiikin lyhyt historia

Suomen kansanmusiikin lyhyt historia

Suomalainen kansanmusiikki on peräisin runolaulun tyylilajista, jota on löytynyt myös muualta Pohjoismaista, Virosta ja eräistä paikoista Venäjällä. Runollinen muoto, tämä tyyli keskittyi laulun harmoniaan, ja sanoitukset olivat usein eeppisiä luonteeltaan ja standardimittaisia. Elias Lönnrotin eeppinen runo Kalevala julkaistiin 1800-luvulla, jolloin suomalaisen kansanmusiikin käsitteellisempi ja ainutlaatuisempi versio todella syntyi.

Suomen kansanmusiikin lyhyt historia

Kalevala perustui laajaan tutkimukseen ja suomalaisen ja karjalaisen kansanperinteen ja mytologian laatimiseen, jotka olivat vaarassa kadota historiassa suullisen muotonsa vuoksi. Elias Lönnrot, joka oli sekä lääkäri että lingvisti, kirjoitti eeppisen runokokoelman ja se julkaistiin alun perin vuonna 1835. Se yhdisti runsaasti kansanperinteitä yhdeksi runoteokseksi. Kalevalaa pidetään keskeisenä palana kirjallisuutta, joka vahvisti suomalaista kulttuuri-identiteettiä, vahvisti suomalaisen kielen kansallista ylpeyttä ja auttoi yhdistämään kansakunnan niin, että se johtaisi maan itsenäistymiseen Venäjältä vuonna 1917. Kalevalan runoista ja tarinoista tuli uuden, selkeän suomalaisen äänen peruskiviä. Kansallinen ylpeys, joka tuki näitä tarinoita, auttoivat luomaan kansanmusiikin suosiota, joka puolestaan innoitti muusikoita tutustumaan lajityyppiin samalla kunnioittaen aina kansanperinteitä. Tekstien lisäksi instrumentit ja soinnut olivat toinen elementti, joka yhdisti tämän tyylilajin. Kanteleen ja jouhikon kaltaiset jousisoittimet, koskivat erityisesti Suomea, kun taas monet puusoittimet olivat suosiossa ympäri Eurooppaa ja joita myös käytettiin tässä tyylilajissa.Pelimanni on toinen kansanmusiikin genre, joka on juurtunut suomalaiseen kulttuuriin. Pelimanni musiikki on tanssiin keskittynyttä kansanmusiikkia, joka yleensä sisältää harmonikan ja viulun. Pelimanni musiikkia löytyy kaikista Pohjoismaista, mutta on erityisen tärkeä Suomessa.

Suomen kansanmusiikin elpyminen

Suomalainen kansanmusiikki kävi läpi lähes renessanssin 1900-luvun toisella puoliskolla, joka on johtanut siihen, että se on nykyään suuressa suosio. Yksi herätyksen keskeisistä katalyyteistä on Kaustisen kansanmusiikkifestivaali, joka perustettiin vuonna 1968. Luoteis-Suomen keskellä Kaustisen kaupungissa tästä festivaalista on nopeasti tullut suurin kansanmusiikki- ja tanssitapahtuma kaikissa skandinaavisissa maissa. Sen syntyminen herätti maan rakkauden  kansanmusiikkiin ja toi mukanaan tuhansia ihmisiä. Äskettäin löydetyn kansanmusiikin suosion myötä monet paikalliset bändit alkoivat esiintyä paikallisella musiikkinäyttämöllä, mukaan lukien ikoninen Värttinä. Tämä bändi perustettiin vuonna 1983 ja tarjosi alun perin acapella esityksiä perinteisistä kansanlauluista ja Kalevalan kappeleista. Uudistuneen kansansuosion myötä bändi sai nopeasti kansallista ja kansainvälistä tunnustusta. Kolmen kymmenen vuoden uransa aikana he ovat sopeuttaneet musiikkiaan nykyaikaisiin suuntauksiin sisällyttämällä sekoituksen perinteisiä ja moderneja rock-instrumentteja. Tänä päivänä heitä pidetään yhtenä Suomen tunnetuimmista yhtyeistä. Toisen suomalaisen kansanmusiikin elpymiseen vaikuttanut asia, on sen saama akateeminen asema. Suomen musiikkiopetus on arvostettu kansainvälisesti, ja se perustuu klassiseen musiikkiin ja ikonisiin musiikkitaiteilijoihin, kuten Jean Sibeliukseen. Hänen mukaan nimetty Helsingin Sibelius Akatemia koetaan yhdeksi Euroopan parhaista musiikkiyliopistoista. Tässä arvovaltaisessa instituutissa suomalaista kansanmusiikkia tutkitaan klassisten ja muiden musiikkilajityylien rinnalla, joka paljastaa, kuinka vakavasti tämä lajityyli otetaan. Tämän lisäksi kuuluisat folk-muusikot, kuten Värttinän Karoliina Kantelinen, tutkivat ja opettavat Sibelius Akatemiassa ja nostavat kansan genren asemaa edelleen.

Suomen kansanmusiikin elpyminen

Nykyään Suomen musiikkimaailma on täynnä kansanmusiikin soittajia, jotka työntävät genren rajoja. Moni yhtye tutkii mahdollisuuksia yhdistää perinteiseen kansanmusiikkiin muiden tyylien sielullisia ääni ja eettisiä tarinoita ja tyylilajeja, kuten rokkia, romaani musiikkia, jazzia ja jopa tangoa. Näistä syntyy monipuolinen ja rikas musiikkikulttuuri, jossa kansanmusiikki on valtavan tärkeässä osassa. On turvallista sanoa että suomalainen kansanmusiikki on tullut pysyäkseen ja olemme erittäin iloisia siitä, ettei se päässyt katoamaan aikoinaan, vaan elpyi ja vahvistuu vuosi vuodelta. Suomi ei olisi suomi ilman Kalevalaa, kansanmusiikkia ja pelimanni musiikkia.