Call us on 44 7700 900693

Etusivu » Blog » Unohtumaton tapio rautavaara

Unohtumaton tapio rautavaara

Tapio Rautavaaran tie köyhästä ja aliravitusta lapsuudesta suomalaisen urheilu- ja musiikkitaivaan huipulle on ainutlaatuinen tarina. Rautavaaran nuoruutta varjosti niukkuus ja se, että hänellä ei ollut varaa pysyä koulun penkillä kuutta vuotta kauempaa vaikka intoa olikin. Hän korvasi koulunpuutetta lukemalla itse paljon kirjoja, muunmuassa kaikki Shakespearen teokset mitä silloin oli kirjastosta saatavilla.

Unohtumaton tapio rautavaara

Rautavaaran oli pakko tehdä erilaisia hanttihommia, sillä 1930-luku ei ollut helppoa aikaa silloisessa Suomessa. Rautavaara oli kuitenkin luova jo nuorena, ja opiskeli samalla viulun soittoa Kansankonservatoriossa, sekä mandoliininsoittoa itsekseen. Kitara syrjäytti kiinnostuksen viuluun vuonna 1934. Rautavaara rupesi hyödyntämään laulutaitoaan esiintymällä urheiluseurojen juhlissa 1932-1934. Rautavaara jatkoi musiikkiopintojaan Heikki Klemetin laulu- ja puheopin tunneilla. Laivastossa asepalveluksen suoritettuaan, hän rupesi olemaan jo aika suosittu esiintyjä silloisen kotipaikkansa Oulunkylän seudulla.Sodan alettua, Rautavaara toimi ilmantorjuntatehtävissä ja maajoukoissa. 1942 hän sai pestin viihdytysjoukkoihin Maaselän radion kuuluttajaksi. Tässä tehtävässä hän toimi sodan loppuun asti. Radiossa hän soitti levyjä, lauloi ja juonsi ohjelmia. Tämä oli se kanava, jota kautta Rautavaara tuli tutuksi laajemmalle yleisölle. Jatkosodan aikana Rautavaara kävi parin viikon lomillaan kursseja Suomi Filmin koulussa ja Teatterikoulussa. Sota-aikaa Rautavaara muisteli kauhulla, ja hänelle jäi ikuinen hyvittämisen tarve kaikesta pahuudesta mitä sodassa joutui kohtaamaan. Etenkin suomalaisia ja Suomea kohtaan. Rautavaara meni naimisiin sota-aikana ja muutti rakennuttamaansa omakotitaloon Oulunkylään 1948.

Rautavaara urheilusankarina, muusikkona ja elokuvatähtenä

Rautavaaran urheilusaavutukset ovat merkittäviä. Hän voitti keihäänheitossa Olympia kultaa Lontoossa 1948 ja EM-pronssia Oslossa 1946. Hän oli myös viisinkertainen Suomen Mestari. Rautavaaran toinen bravuuri oli Jousiammunta. Siinä hän voitti Maailmanmestaruuden, sekä Suomen Mestaruuden yksilö- ja joukkuekisassa. Ottaen huomioon nuoruusajan epäurheilullisen ja heikon ruumiinrakenteen sekä riisitaudin josta hän kärsi aliravitsemuksen takia, nämä urheiluteot ovat ainutlaatuisia suorituksia. Rautavaara nousi tunnetuksi kansansuosikiksi 1940-luvun puolivälissä jolloin hän esiintyi ensimmäisessä elokuvassaan ja teki ensimmäisen levytyksensä. Hänen uransa vei lukuisille kiertueille sanoittajataituri Reino Helismaan kanssa. Samaan aikaan voitettu Olympiakulta vain kiihdytti Rautavaaran suosiota. Rautavaara jätti päivätyönsä OTK:n myllyllä ja rupesi täysipäiväiseksi taiteilijaksi 1949.

Helismaan ja Rautavaaran ystävyydestä syntyi mittava kokoelma suomalaisen musiikin historiaan jääneitä lauluja kuten Päivänsäde ja Menninkäinen, sekä Reissumies ja Kissa. Rautavaaran ja Helismaan perheet olivat myös läheisiä ystäviä. Ystävysten väleihin tuli hetkellinen särö kun Rautavaara ilmoitti että he voisivat jatkaa kiertueitaan erikseen, sillä tlausta esiintyjille oli niin paljon, että niitä riitti jaettavaksi. Helismaa suivaantui tästä, mutta myönsi kuitenkin parin vuoden jälkeen että se oli ihan viisas ja taloudellinen ratkaisu. Rautavaara jatkoi kiertueitaan eri kokoonpanoilla, joihin kuului mm. Masa Niemi. Kiertueet olivat hieman yksitoikkoisia värikkäistä käänteistään huolimatta. Rautavaara teki kiertueet myös Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Rautavaaran suosion huippu ajoittuu 1950- ja 60-luvuille. Tämän jälkeen esiintymislavoja hallitsi rautalankamusiikki sekä tango- ja humppalaulajat. Rautavaara jatkoi kuitenkin esiintymisiään aina kuolemaansa saakka. Rautavaara oli lahjakas säveltäjä ja sanoittaja itsekin. Hänen omista lauluistaan tunnetuin on varmasti Isoisän olkihattu. Hän teki myös lauluja runojen pohjalta kuten Sininen uni ja Ontuva Eriksson. Rautavaaran musiikillisesta perinnöstä on monia muitakin esimerkkejä kuten unohtumattomat: Korttipakka, Juokse sinä humma, Kulkuri ja Joutsen sekä Anttilan keväthuumaus.Rautavaaran elokuva ura jäi hänen musiikkinsa varjoon vaikka hän ehti esiintyä yli kahdessakymmenessä elokuvassa joista tunnetuimpia ovat Me tulemme taas, Rion Yö ja Salakuljettajan laulu. Hän ei itse tuntenut olevansa mikään suuri kyky, mutta nautti elokuvien teosta.

Rautavaara urheilusankarina, muusikkona ja elokuvatähtenä

Tapio Rautavaara on kautta aikain yksi suosituimpia esiintyjiä suomessa. Hänen kaunis bassobaritoni-äänensä ja tarinaa kertovat laulunsa ovat sydäntälämmittäviä ja unohtumattomia. Rautavaara syntyi 1915 Pirkkalassa ja menehtyi 1979 Helsingissä vain 64-vuotiaana kaaduttuaan uimahallissa. Suomen kansa jäi kaipaamaan syvästi rakastamaansa monilahjakkuutta.